Pöytä tuli

No niin! Eiliselle luvattu toimitus uudelle hierontapöydälle vaihtui puhelinsoittoon ja ilmoitukseen toimituksesta tälle päivälle. Tänään sitten palasin jännityksestä jäykkänä Tampereelta Hämeenlinnaan ja kuinka ollakaan, SporttiMekan tiloissa oli vastassa lupaavan näköinen Lojerin logoilla varustettu "ruumisarkku". Sitä sitten kiivaasti puukolla särkemään ja uutta pöytää koskettelemaan. Olo oli kuin kymmenvuotiaalla joulukuusen juurella. Pahvit, muovit ja muu pakkausmateriaali välittömästi hevon kuuseen ja plinttiä paikoilleen hierontatilaan. Ai ai se sopii sinne mainiosti! Tarkempi tutkiskelu johti lievään hämmennykseen. On nimittäin vipua ja vipstaakia! Kun normaali hierontapöytä liikkuu ylös ja alas, niin tästä löytyy kymmeniä eri liikemahdollisuuksia. On niveltä ja nipsukkaa. Hetken totuttelun jälkeen alkoi pöydän(jo minulle tiedossa olevat) ominaisuudet realisoitumaan. Lähes kaiken, lukuunottamatta kuperkeikkoja, tuolla pystyy tekemään. Itseäni viehätti eniten ominaisuus, jolla asiakkaan oman ylävartalon painolla luodaan lannerankaan traktio(venytys) pöydän yläosan asettuessa alaviistoon ja samalla voiden mobilisoida/liikuttaa asiakkaan alaraajoja 3-dimensionaalisesti. Itse lannerangan discusprolapseista kärsineenä vain jälkeenpäin toivoin, että tuollainen olisi ollut minua käsitelleillä ammattilaisilla aikoinaan. Eli mm. lannerangan mobilisointi on tuolla mahdollista ja mikä (minulle) parasta, työergonomia huomioonottaen.

Askartelin kahden PT -asiakkaan kanssa illan salilla ja sain kuin sainkin fokusoitua ajatukseni ja intoni juuri heille ja heidän tarpeisiinsa. Illan päätteeksi soitin sitten veljeni leijonamielen koemakaamaan tuon uuden työkaluni. Siinä sitten paiskottiin tatuoitua miestä puoliyllätyksenä asennosta toiseen. Taisi meidän perheen esikoinen ajatella, että kuopus on viimeistään nyt seonnut kun tälla tavoin myllää. Valitteli niskakipuja tullessaan. Vaan eipä valittele enää. Ja tuli siinä oikeasti perehdyttyä tämän mystisen pöydän ominaisuuksiin samalla, asiakaskokemusta koko ajan kysellen. Huomenna kun ensimmäinen 'oikea' asiakas saapuu, on turvallisempaa ja varmempaa, kun on hieman perehtynyt tuon kipulavetin ominaisuuksiin. Olisihan se hieman noloa jos ensimmäinen asiakas purkautuisi puolivoltilla hierontatilasta pihalle. Ja vain siksi, että satuin kääntämään väärästä kahvasta.

Viikko on ollut työntäyteinen. Aamulla pystyyn seiskan jälkeen ja startti viimeistään kasilta. Rakkaan vaimon huolella valmistetut eväät rinkkaan(tai fitnesshörhöille räätälöityyn kylmälaukkuun) ja baanalle. Kotiavainta on sitten saanut sovittaa oveen jo puoli kymmenen aikoihin. Joka jumalan ilta. Eli nöyrää myyrää täällä painetaan ja poltetaan kynttilää molemmista päistä. On huikeaa kun kokee intohimokseen sen, jota työkseen tekee. Raskasta on välillä, mutta rakkaudesta lajiin. Niinhän ne sanovat.

Omat treenit ovat vieläkin antaneet odottaa itseään. Kolmen viikon takainen flunssa vieläkin muistuttelee käynnistään kurkkukivun ja äänen käheyden muodossa. Suksikoon kuuseen kaikki Pafusinin ja Strepsilsin puolestapuhujat. Kaikki on nyt liuotettu tonne kitaan tupla-annoksin ja useita kertoja päivässä, ilman tuloksia. Tuo mun ääni on silti kuin Joe Cockerilla A little help for my friends'iä nauhoittaessaan.

Viikonloppu on taas työntäyteinen. Hierontaa ja valmennusta. Onneksi inhimillisissä määrin, eli lepoakin mahtuu kalenteriin. Olkaa ahkeria toimissanne, treenatkaa hyvin ja voikaa erinomaisesti. Ja jos jossain lihashuoltoon, treenaamiseen tai ravintoasioihin voin olla avuksi niin älä epäröi ottaa yhteyttä!

Samu